Etelä-Karjalan luontoa hallitseva ennen kaikkea upeat vesistöt ja rehevä metsäluonto, mutta siellä voi tutustua myös esimerkiksi jääkauden muokkaamiin harjuihin hiidenkirnuineen ja siirtolohkareineen. Juuri luontokohteena Etelä-Karjala on etenkin saavutettavuutensa puolesta ainutlaatuinen, sillä upean luonnon keskellä sijaitsevat kaupungit ja taajamat ja niissä toimivat matkailuyrittäjät mahdollistavat luontoon tutustumisen myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä pitkille omatoimisille vaelluksille, vaikka sellaisetkin toki Etelä-Karjalassa onnistuvat.

Vettä, vettä, vettä

Etelä-Karjalan historia on järvien ja jokien ihmeellinen valtakunta. Alueen luontoon pääseekin ihanteellisesti tutustumaan juuri veneillen tai vaikkapa meloen. Monet ihanat saaret ovat saavuttamattomissa ilman vesikulkuneuvoa, mutta jylhät rannat ovat myös upea kokemus juuri järviltä päin katseltuina.

Suomen pinta-alaltaan suurin järvi, Saimaa, ulottuu monen maakunnan alueella, mutta sen suuret keskeiset selät ovat juuri Etelä-Karjalassa. Saimaa ei niin vain asetu määriteltäväksi tai rajattavaksi, sillä se muodostuu monista järvenselistä, joita yhdistävät välillä hyvinkin kapeat salmet.

Se, mikä maantieteilijälle aiheuttaa päänvaivaa, on matkailijalle rikkaus, sillä Saimaan järviluonto on todella monipuolinen ja antaa mahdollisuuden upeisiin elämyksiin etenkin melonnan harrastajille.

Saimaannorppa

Saimaalla elää ainutlaatuinen ja erittäin uhanalainen hylje, saimaannorppa, jonka suojelemiseksi suomalaiset ovat tehneet työtä jo kymmeniä vuosia. Norpalle pesintäaikana vaarallinen verkkokalastus on saatu merkittävästi vähenemään ja kanta on lähtenyt varovaiseen nousuun.

Huonot, vähälumiset talvet ovat kuitenkin vaikeuttaneet saimaannorpan lisääntymistä ja nyt muutamana talvena ihmiset ovat auttaneet norpan pesintää kolaamalla lumetetusta lumesta pesintään sopivia kinoksia. Norppa on hyväksynyt ihmisten tekemät tekokinokset ja muutama pesintä on onnistunut niiden ansiosta.

Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita saimaannorpasta ja Saimaalle tehdään retkiä, joiden tavoitteena on päästä näkemään näitä vain Saimaalla eläviä eläimiä. Pesintäaikana kevättalvella pesintäalueet on kuitenkin syytä rauhoittaa, jotta herkkä pesintä ei häiriintyisi. Sen sijaan norppia voi seurata live-kameroista internetissä.

Kiusallisia hyönteisiä

Vesistöjen runsaus tuo mukanaan myös erään vitsauksen; ihmiset pelkäävät usein lähteä Lappiin siellä sankoin pilvin kimppuun hyökkäävien hyttysten vuoksi, mutta sama pelko on aivan aiheellinen, jos olet aikeissa retkeillä Etelä-Karjalassa. Kannattaa siis varustautua pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla ja hyvällä hyttysmyrkyllä, sillä vaikkapa meloessa hyttysten huiskiminen pois iholta on melko hankalaa. Kuumina kesinä myös paarmoja saattaa olla erittäin runsaasti.

Ihmiselle kaikkein vaarallisin on kuitenkin Etelä-Karjalassa paikoin erittäin runsaasti esiintyvä puutiainen eli punkki. Punkit saattavat levittää kahta vaarallista tautia, borreliaa ja puutiaisaivokuumetta. Borrelia on hoidettavissa antibiooteilla, mutta puutiaisaivokuume on virussairaus eikä siihen ole hoitoa, mutta sitä vastoin puutiaisaivokuumeelta voi suojautua rokotteelle.

Luonnossa, etenkin pitkässä heinikossa liikkuvan, kannattaa suojautua punkkeja vastaan käyttämällä pitkälahkeisia housuja ja vetämällä sukka lahkeen päälle tai käyttämällä punkkien karkottamiseen tarkoitettuja aineita. Joka ilta on kuitenkin aina syytä tehdä punkkitarkastus. Oikealla asenteella punkki ei ole esteenä luonnossa liikkumiselle.